sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Ohratto eli risotto goes Suomi

Söin alkuvuodesta ravintolassa ohrattoa eli ohrasta tehtyä risottoa. Olen sen jälkeen bongannut "ohraton" muutaman kerran muulloinkin ja päätin itsekin kokeilla sen valmistamista, sillä ruoka oli mielestäni mielenkiintoinen. Risotto on oikein ja hyvin tehtynä aivan uskomattoman hyvää. Ja siis risotolla ei ole mitään tekemistä sen ruoan kanssa, jota minulle on koulussa syötetty risottona, joka taisi koostua keitetystä riisistä, maissi-herne-paprikasekoituksesta ja ruskistetusta jauhelihasta. Oikea risotto on ihanan mehevää, oikeastaan voisi varmaan luonnehtia "kosteaa" ja täynnä makuja. Eikä tosiaan mitään laihdutusruokaa. Onneksi on maratonharrastus, joka antaa välillä aina hyvän omantunnon herkutella kaikella tällaisella..

Mitään reseptiä itse ohratolle en jaksanut etsiä vaan päätin kokeilla hyväksi havaitulla Jamie Oliverin risottoreseptillä. Ja lopputulos oli varsinkin toimiva, joten resepti tässä. Annos on neljälle ja runsas.

noin 400 g Ohrasuurimoita
noin 1 litra kanalientä (Puljonkin perinteinen on ainoa oikea; maku oikeista aineksista, ei e-hutusta)
3 sipulia
2 valkosipulin kynttä
1 lehtisellerin varsi
pari oksaa rosmariinia
noin desi valkkaria
suolaa
1 purkillinen borlottopapuja
noin 100 grammaa parmesania
noin 50 grammaa voita
öljyä
mustapippuria

Pilko sipulit, valkosipuli ja selleri. Silppua rosmariinin oksat. Kuumenna kasarissa öljy ja paista sipulit, valkosipuli, selleri ja rosmariini kevyesti. Raasta parmesan. Laita kanaliemi kuumenemaan toiseen kattilaan. Lisää kasariin sipulin ja sellerin joukkoon noin 400 grammaa ohrasuurimoita. Paista suurimoita jatkuvasti käännelleen, kunnes niiden väri muuttuu. Lisää joukkoon viini. Tässä vaiheessa kanaliemen pitäisi olla kuumaa ja ruoka vaatii kaiken huomiosi.

Ryhdy lisäämään kanalientä kasariin kauhallinen kerrallaan. Aina lisättyäsi kauhallisen lientä, lisää ripaus suolaa. Kääntele ohraa pannulla jatkuvasti. Kun neste on imeytynyt ohraan, lisää seuraava kauhallinen ja aina ripaus suolaa. Tätä vaihetta jatkuu niin kauan, kunnes ohra ei ota enää lientä vastaan. Verrattuna risottoon tämä vie lähes tuplasti aikaa ja toisaalta vähemmän vettä. Ohra on kypsää, kun se on pehmeää, mutta vielä napakkaa (ohratto on paljon "pureskeltavampaa" kuin risotto).

Huuhtele pavut nopeasti hanan alla. Lisää valmiin ohraton joukkoon pavut, parmesan sekä voita. Sekoita hyvin ja tarjoa. Toisin kuin risoton kohdalla, joka pitää tarjota heti kuin se on valmista, ohratto voi hyvin levähtää hetken.

Pidin kovasti ohraton mausta. Siinä oli paljon samaa kuin risotossa, mutta ohra maku on vahvempi kuin riisin, jotenkin pähkinäinen. Lisäksi se on tosiaan kivan napakkaa pureskeltaessa. Vinkki muuten, oheinen resepti toimii siis myös perinteisen risoton kanssa. Ruoasta saa kasvisversion vaihtamalla liemen kasvisliemeen, toisaalta lisää ruokaisuutta saa lisäämällä pannulla sipulien kanssa noin 100 grammaa pekonia pieninä paloina.

Ohratto menee pääruokanakin, mutta itse käytin sitä pihvin lisukkeena. Toimii varmasti molempina, pääruokana ja lisukkeena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti