Sangria

Palauduin juuri pikalomalta Barcelonasta. Kaupunki oli juuri niin ihana kuin muistinkin, jollei ihanampi. Hyvää ruokaa ja juomaa tuli nautittua runsaasti, siellä sitä vaan osataan.

Ruokapuolesta lisää myöhemmin, nyt käsittelyyn nerokkaan yksinkertainen juomaherkku, sangria. Tämä viinipohjainen juoma sopii erinomaisesti ruoan kanssa (erityisesti tapaksien) ja viilentää mukavasti kesähelteellä. Barcelonassa tarjolla oli sangriaa ja white sangriaa/cavasangriaa, eli kuohuviinipohjaista sangriaa (mielestäni tämä on aika lähellä mimosaa, mutta tämä lienee hiustenhalkomista). Itse olen muutellut sangria aineksia tuntuman ja vuodenajan mukaan, mutta peruskaavana käytän allaolevaa:

Punaviiniä puolet nesteestä
Mehua (yleensä appelsiinimehua, myös karpalomehu toimii hyvin) yksi neljäsosa nesteestä
Kivennäisvettä yksi neljäsosa nesteestä
Sitruslikööriä mausteeksi, tämän jätän itse usein pois
Hedelmiä paloina (yleensä sitrushedelmiä, myös marjoja tai esimerkiksi omenaa voi käyttää)
Jäitä

Sekoita ylläolevat ainekset. Oheinen aineksien suhde toimii mielestäni hyvin. "Perussangriaan" käytän tosiaan appelsiinimehua ja hedelmiksi appelsiinia ja sitruunaa. Olen toisaalta tehnyt välillä "talvisangriaa", jossa olen korvannut osan tai kaiken appelsiinimehusta karpalomehulla ja lisännyt joukkoon myös marjoja. Tämäkin toimii.

Vinkki muuten. Hyvän alkoholittoman drinkin saa sekoittamalla kivennäisvettä, appelsiinimehua ja karpalomehua, ehkä noin suhteella yksi kolmasosa kutakin. Muistuttaa etäisesti sangriaa.

Guacamole

Oheinen avokadomössöresepti syntyi lähes vahingossa. Huomasin nimittäin, että kotoa löytyvä avokado alkoi uhkaavasti lähestyä hyvin kypsän ja pilaantuneen välistä rajaa. Pikaisessa kaappikatselmuksessa avokadon seuraksi löytyi shalottisipulia ja tomaattia. "Oikeassa" guacamolessa taitaa olla vaikka mitä muutakin, ainakin chiliä, mutta tämä fiilisversio maistuu vähintään yhtä hyvältä kuin suuri osa koskaan maistamistani guacamoleista.

1 iso pehmeä avokado
1 tomaatti
2 pientä shalottisipulia
Sitruunamehua maun mukaan
Vähän herbamarea

Laita avokadon liha, tomaatti ja sipulit paloina kulhoon, yhdistä sauvasekoittimella. Lisää maun mukaan sitruunamehua ja herbamarea. Homma valmis.

Toimii sellaisenaan, salaatinlehtien kanssa salaatin "täytteenä", dippinä (fenkoli toimii oivana dippikasviksena, vinkki!) sekä myös leivän päällä levitteenä. Ainakin perinneruisleipä toimi hieman eksoottisemman kumppaninsa kanssa tosi hyvin yhteen.

Vielä guacamolesta. Sitä ei koskaan pidä erehtyä ostamaan kaupasta valmiina salsana. Suurin osa teollisista guacamoleista sisältää todella vähän avokadoa ja hirveän määrän kaikkea höttöä ja myrkkyä, muistaakseni jostain olen lukenut, että avokadon prosenttimäärä voi olla niinkin vähän kuin 7. Tällainen tänään kokkailemani guacamole taas on todellinen vitamiini- ja ravinnepommi, jolla voi herkutella hyvällä omallatunnolla. Avokado saattaa sisältää paljon rasvaa, mutta se on siitä huolimatta varsin fiksua syötävää.

Mielenkiintoista avokadotriviaa: avokado tunnetaan myös nimellä alligaattoripäärynä, se saattaa olla pahimmillaan hengenvaarallinen eläimille, vaikka on ihmiselle varsin fiksua ravintoa (sisältää persiiniä) ja avokadon kivestä voi kasvattaa itselleen huonekasvin. Huonekasvi tuskin tuottaa sentään satoa :)

Quinoa, quinoa-kasvispaistos

Hiilarirajoittuneena maratoonarina joutuu jatkuvasti etsimään tasapainoa oikean tankkauksen suhteen ja sopivien tankkausruokien suhteen. Itselleni suhteellisen uusi tuttavuus ja kokeilu on paljon hehkutettu quinoa tai kvinoa. Itsekin voin liittyä hehkuttajien joukkoon, ainakin lyhyellä käyttökokemuksella. Quinoa on paljon kevyemmän ja maistuvamman oloinen kuin esimerkiksi riisi tai peruna eikä yhtään niin tärkkelyspitoinen ja raska kuin edellämainitut. Lisäksi sen ravinto-ominaisuudet ovat ilmeisesti erinomaiset. Hieman mahdollista keliakia-diagnoosia odottavalle bloggarille lisäbonusta on myös quinoan gluteenittomuus.

Itse olen tähän mennessä kokeillut quinoaa sellaisenaan ja oheisessa paistoksessa.

Quinoaa, katso määrä ja keitto-ohjeet paketista
1 munakoiso
3 tomaattia
Paketillinen kikherneitä
Puoli pakettia fetaa
Oliiviöljyä
Mustapippuria
Korianteria
Tuoretta rosmariinia

Viipaloi munakoiso, itketä viipaleet. Paloittele tomaatit ja feta, huuhtele kikherneet. Keitä quinoa ohjeen mukaan. Paloittele munakoisoviipaleet pieniksi paloiksi, paista öljyssä pannulla. Kun munakoiso alkaa olla valmista, sekoita joukkoon tomaatit, kikherneet ja feta. Anna hautua hetki. Mausta korianterilla, mustapippurilla ja tuoreella rosmariinilla. Yhdistä kasvispaistos ja quinoa.

Oheinen paistos on muuten todella hyvää myös kylmänä, joten mahdollisia jämiä ei ole pakko lämmittää uudelleen. Käytettäviä kasviksia voi varioida jääkaapin sisällön ja mielitekojen mukaan. Quinoa-kasvispaistos on todella hyvää, ainoana miinuksena voi todeta, että se eri varsinaisesti ole kovinkaan visuaalinen ruoka..

Lohiceviche

Oheisen herkun resepti osui silmiini jossain naistenlehdessä. Silmäilin lehteä lämmitellessäni salilla, joten kokkaus meni aikalailla tuntuman ja muistikuvan mukaan. Mutta jos ohjeessa on lohta, avokadoa, sitruunamehua, öljyä ja tuoretta korianteria, mitä muuta siitä voi tulla kuin hyvää?

Ceviche on erityisesti Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa suosittu perinteinen kalaruoka, joka marinoidaan sitruunan tai limen mehulla. Sitrushedelmän happamuus "kypsyttää" kalan maustamisen lisäksi. Koska ruokaa ei kypsennetä, on tärkeä varmistaa, että käytettävä kala on ehdottoman tuoretta.

Oheinen annos oli hyvä kahdelle.

Noin 250 grammaa tuoretta lohta
1 avokado
Tuoretta korianteria
1 sitruunan mehu
Oliiviöljyä
Suolaa

Poista lohesta nahka, kuutio lohi pieniksi palasiksi. Puolita avokado, poista kivi ja paloittele hedelmä lihan samankokoisiksi paloiksi kuin lohi. Laita lohi ja avokado kulhoon. Revi joukkoon tuoretta korianteria maun mukaan. Purista joukkoon yhden sitruunan mehu, lisää loraus öljyä ja hyppysellinen suolaa. Anna maustua jääkaapissa kelmun alla 2-3 tuntia.

Fenkoli

Fenkoli tuntuu tulleen viime aikoina vastaan monessa mielenkiintoisessa ohjeessa. Olen nähnyt sitä käytettävän sekä kylmänä että lämmitettynä. Itselleni kyseessä oli oikeastaan täysin uusi tuttavuus, joten tutkin asiaa hieman Wikipediasta. Resepteissä viime aikoina näkemäni fenkoli on ollut tarkemmin Salaattifenkoli eli Mukulakumina eli Italiankumina eroituksena maustefenkolista, josta käytetään siemenet. Salaatifenkolista taas käytetään hieman littana jättisipulia muistuttava mukula. Nettitietojen mukaan fenkoli rentouttaa, parantaa ruoansulatusta, irroittaa limaa, laukaisee kouristuksia, estää tulehduksia ja poistaa nestettä. Tiedä näistä, mutta fiksun kuuloinen tuttavuus.

Tuoreessa fenkolissa on ihana salmiakkimainen aromi ja tuoksu, vähän kuin anis.

Ensi kokeilulla käytin fenkolin nynnynä nopeasti pannulla paistoksessa, johon tuli muuten salottisipulia, vihreitä papuja ja ituja. Olisin maustanut seoksen ripauksella soijaa, mutta koska sitä ei löytynyt, maustoin paistoksen suolalla, mustapippurilla ja korianterinsiemenillä. Tuli tosi hyvää, mutta fenkolin maku lähti lähes kokonaan, joten suosin sitä jatkossa tuoreena. Mahdolliset terveysvaikutuksetkin lienevät paremmat näin.

Summa summarun, suosittelen lisäämään fenkolin keittiöön ja salaatteihin. Erittäin kiinnostava tuttavuus

Uunipunajuuret

Punajuuri tuntuu suotta jääneen paitsioon mietittäessä kasvisruokia ja lisukkeita. Yleensä siihen törmää vain etikkapunajuuren muodossa ja tämä on vain pieni (eikä paras) osa punajuuren totuudesta. Itse käytän punajuuria esimerkiksi uunikasvivuoassa, mutta myös oheinen resepti on todellinen herkku.

Punajuuria
Tuoretta rosmariinia (myös timjami käy tarvittaessa)
Oliiviöljyä
Suolaa
Pippuria

Laita uuni lämpenemään noin 200 asteeseen. Pese ja kuori punajuuret. Koosta riippuen puolita punajuuret tarvittaessa. Laita punajuuret folion sisälle, silppua päälle tuoretta rosmariinia, laita pakettiin suolaa ja pippuria ja kaada lopuksi päälle loraus öljyä. Katso, että maut sekoittuvat paketissa ja "paketoi" nyytti. Paista uunissa noin puoli tuntia, riippuen punajuurien koosta ja halutusta kypsyysasteesta. Itse pidän vihanneksista "al dente", mutta makuja on joka lähtöön.

Tämä toimi myös grillipannulla tehtynä hyvin, tosin tässä tapauksessa suosittelen punajuuren esikeittoa, lyhentää kypsentämisaikaa. Punajuurtahan voi sinänsä syödä hyvin raakanakin, joten kypsyysaste on tosiaan makuasia.

Tämän reseptin esiäiti tuli joskus vastaan Jamien Keittiössä-ohjelmassa. Silloin punajuurten kanssa tarjottiin piparjuurikermaa tai jotain vastaavaa. Kokeilin itse sekoittaa wasabia ranskankermaan ja tämä toimi.

Punajuuri on aika vahvan makuista. Tämä sopii siis hyvin lisukkeeksi esimerkiksi lampaan kanssa, esimerkiksi vaalean kalan kaverina en herkkua tarjoaisi.